Kauklaisten kylä sijaitsee Kauklaistenjärven rantamaisemissa Rauman kaupungin itäisessä osassa. Kylän toista reunaa huuhtelevat Narvijärven aallot. Talouksia on runsaat kuusikymmentä, vakinaisia asukkaita noin 130.

Kyläläisten kesken on kautta aikain vallinnut hyvä yhteishenki, yhdessä toimiminen. Esimerkkinä mainittakoon viime vuosisadan alkupuolella kylän vesipulan poistamiseksi kaivettu kaivo, joka sai nimekseen Sovinnonkaivo. Kauklaisista Lapin kirkolle johtava ikiaikainen kirkkopolku sai kivipaatensa samoihin aikoihin. Kirkkopolkua käydään Sanankuuloon vieläkin kerran vuodessa pidettävänä Ylikieren ja Kauklaisten kirkkopyhänä. Liikuntaa harrastaville valmistui talkoovoimin Lapin kunnan ensimmäinen valaistu hiihtolatu 1977. Kuntoradan varrella olevalla Luhdanmäellä sijaitsee pronssikautinen hautaraunio. UNESCON maailmanperintökohde Sammallahdenmäelle on matkaa muutama kilometri linnuntietä mitaten.

Nykymuotoisen kylätoiminnan alkusysäyksen sai aikaan tieto, että Narvijärven rannalla, kunnan omistamalla alueella sijaitseva Kauklaisten uimaranta oli menossa toisenlaiseen käyttöön. Kyläläiset kokoontuivat koululle 19.2.1991 perustamaan kylätoimikuntaa, joka ensimmäisenä tehtävänään neuvotteli uimarannan käyttösopimuksen Lapin kunnan kanssa. Toinen samassa perustavassa kokouksessa esille otettu asia oli pyytää Ojasuon turvetuotantoa harjoittavalta yhtiöltä toimenpiteitä Kauklaistenjärven suojelemiseksi todetuilta turvetuotannon aiheuttamitta haitoilta. Lukemattomat Kauklaistenjärven tilan parantamiseen tähtäävät toimenpiteet eri tahojen kanssa ovat jatkuneet aina vuoteen 2006, jolloin ne siirtyivät vastaperustetulle Kauklaistenjärven hoitoyhdistykselle. Kauklaistenjärvi, pinta-alaltaan 156 ha, sisältyy kohteena valtakunnalliseen lintuvesiohjelmaan vuodesta 1982. Kyläyhdistyksen esityksestä Lounais-Suomen ympäristökeskus rakennutti lintutornin järven rannalle vuonna 2000. Varsinkin lintujen muuttoaikoina tornilla vierailee alan harrastajia kauempaakin. 

Toimintaan tarvittavien varojen hankintaa varten rakennettiin perustamista seuraavana kesänä Niskukselle Narvijärven rannalle avolava ja vuotta myöhemmin ”monitoimitalo”. Siellä on vietetty porsas juhlia, kuutamo- ja juhannustansseja kokkoineen, syntymäpäiviä ja jopa hääjuhlatkin. Niskuksella järjestetään muiden tahojen kanssa yhteistyssä Lapin löylypäivien päätöstapahtumana Kansanlaulukirkko.

Kylässämme oli 1950-luvulta asti todettu Kauklaistentien perusparannus tarpeelliseksi ja hanketta oli myös pyritty ajamaan eteenpäin. Siinä oli haastetta kylätoimikunnalle, joka lähti päättäväisesti esittämään tieviranomaisille tien perusparannuksen välttämättömyyttä. Aikanaan saatiinkin myönteinen päätös ja elettiin syksyä 1997 kun tietyöt vihdoin aloitettiin ja tienvalmistujaisjuhlia vietettiin seuraavan vuoden marraskuussa.

Suomi 80-vuotta Itsenäisyyspäiväjuhlassamme julkistettiin kylän historiasta kertova 250 valokuvan kansiot 1900-luvun alkupuolelta viisikymmentä luvulle. Osasta valokuvia koottiin näyttely, joka oli esillä vielä juhlan jälkeenkin. Juhlassa huomioitiin myös kahta silloin jo eläkepäiviään viettäviä kylässä Suomen itsenäistymisvuonna syntynyttä perheenäitiä, jotka olivat jääneet leskeksi suhteellisen nuorina ja joutuneet ottamaan vastuun suurperheen kasvatuksen ohella myös maatilan moninaisista päivittäisistä töistä. 

Kunnallinen vesijohtoverkosto saatiin kylään vuonna 2002, johon Kyläyhdistyksen toimesta ja kustannuksella tehtiin maastotutkimus, linjaus ja teetettiin suunnitelma. Kunnan toimesta valmistui jätevesiviemäri liittymineen 2008. Kunta myös lohkoi kylälle rakennustontteja omakotitaloja varten. Aktiivinen asukashankinta on tuottanut tulosta: kylään on muuttanut 2000 -luvun alussa toistakymmentä perhettä. 

Maaseudun Kehittämisyhdistys Ravakka ry on ollut merkittävä yhteistyötahomme vuodesta 2000 alkaen. Hankkeista mainittakoon ”Kylämaisema Kauklainen” sisältäen mm. Niskuksen lavan sähköistyksen, yhteiset postilaatikkotelineet, kylän kotien lipputangot, uimarannan grillikatos ja pukuhuoneet. Lappi, ihmisen valinta pronssikauden jälkeenkin, viiden kylän yhteishankkeena, kehittämis- ja rakentamisosioineen, kylätalkkarikartoitus, tonttikartoitus, venelaituri Niskuksella, ja kuntoradan valaistuksen uusiminen. Ravakka ry:n sateenkaari-hankkeena rakennettiin kylän keskelle Mennavuoren rinteelle pulkkamäki laavuineen. Peinteisesti Mennavuoren lähelle kokoonnuttiin joulunavajaisiin sytyttämään valot joulukuuseen ja laulamaan joululauluja. Kylätalon valmistumisen jälkeen on jouluavaiset pidetty kylätalolla, nauttien joulupuuroa ja jouluisia lauluja tai esityksiä. Uutta vuotta vastaanotetaan kokkoineen ja raketteineen Mennavuoren lähellä. Myös muut kuin oman kylän asukkaat ovat aina olleet tervetulleita osallistumaan kylän tapahtumiin.

Varainhankintaa varten on järjestetty mm. isänpäivälounaita, leirimuonituksia, romumetallin keräyksiä, hoidettu koulun liputus, tehty myyntiin pajumattoja, linnunlyhteitä ja vihtoja, joista vihdat ja lyhteet ovat tänä päivänäkin vielä tarjonnassa. Yhdistys tarjoaa juhlatelttojen vuokrausta ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin esim. Lapin löylypäivien aikana pystytetään Kauklaisten kyläbaari -kahvilateltatta. Varainhankinnassa yksi tärkeä osa oli ennen Lapin kunnalta (kuntaliitos 1.1.2009) ja nykyisin Rauman kaupungilta saadut kylätoiminta -avustukset.

Vapaa-aikatoiminnasta voidaan mainita hyvät hiihtoladut tapahtumineen, luontoretket, viikottaiset pyöräilyt, maakunta- ja teatterimatkat sekä erilaiset kurssit. On tehty tutustumismatkoja toisiin kyliin, varattu kylälle liikuntahallivuorot ja järjestetty lapsikerho ja eläkeläistoimintaa. 

Syksyllä 2011 kokoonnuttiin Niskukselle viettämään yhdistyksen 20 -vuotisjuhlaa. Tunnelma oli lämmin entisten ja nykyisten kyläläisten tavatessa hyvän ruuan ja ohjelman merkeissä. Juhlasta jäivät kauniit muistot. Kyläyhdistyksemme hallinnossa on vuosien aikana vähitellen tapahtunut sukupolvenvaihdosta ja toiminta jatkuu edelleen vireänä uusin voimin.

Kyläkoulun ovien sulkeuduttua koulutoimen lakkauttamiseen alkoi uuden kokoontumispaikan etsintä. Rauman päättäjien kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena siirtyi koulun keittolarakennus kyläyhdistyksen omistukseen. Rakennuspiirustusten valmistuttua lähetettiin hankerahoitusanomus Ravakkaan ja sieltä myönteisen päätöksen jälkeen edelleen Satakunnan ELY -keskukseen. ”Keittolasta kylätaloksi” -muutostyöt aloitettiin tammikuussa 2012 ja kestivät kaikkiaan kolme vuotta. Hankkeen kustannusarvio oli vajaat satatuhatta euroa, johon sisältyi suunnaton määrä talkootyötunteja.

Kylätalo valmistui vuoden 2015 alussa ja siitä on muodostunut kylän toiminnan uusi keskus. Kylätalo palvelee laajasti erilaisia käyttäjäryhmiä vuokrauskäytössä kokouksista ja syntymäpäivistä saunailtoihin.